Tilanne syyskuussa 2026
Kolme asiaa määrittävät juuri nyt sitä, miten kallis talvi 2026–2027 tulee olemaan.
Ensinnäkin markkinan hintafutuurit ovat nousseet selvästi kesän jälkeen. Toiseksi Suomen kaksi suurinta ydinvoimalaitosta ovat samaan aikaan poissa tuotannosta. Kolmanneksi Pohjoismaiden vesivarastot ovat tavanomaista heikommalla tasolla.
Yksikään näistä ei yksinään takaa kallista talvea. Yhdessä ne selittävät, miksi pörssi hinnoittelee riskin selvästi korkeammaksi kuin viime talvena.
Tämä analyysi perustuu suoraan pörssin omaan dataan (Euronext, 12.9.2026), Helenin tuoreeseen markkinakatsaukseen (3.9.2026) ja ydinvoimayhtiöiden omiin tiedotteisiin — ei kolmansien osapuolien tulkintoihin.
Sähkön hintafutuurit talvelle 2026–2027
Sähköfutuuri on johdannainen. Sillä energiayhtiöt, suurkuluttajat ja rahoitusalan toimijat suojaavat tulevia sähkönhankintojaan tai -myyntejään Euronext Nord Pool Power Futures -pörssissä.
Futuurihinta ei ole sääennuste. Se on markkinan tämänhetkinen näkemys siitä, paljonko sähkön hankinnasta kannattaa maksaa etukäteen — huomioiden kaikki tunnetut riskit.
Pystyakseli: snt/kWh (sis. 25,5 % alv). Futuurihinnat elävät päivittäin — kuvaaja on tilannekuva noteerauspäivältä, ei kiinteä ennuste.
Näiden lukujen mukaan talven 2026–2027 (marras–maalis) futuurikeskiarvo asettuu noin 11,84 snt/kWh:iin. Se on noin 29 % korkeampi kuin viime talven toteutunut keskihinta, 9,19 snt/kWh.
Nämä luvut ovat kolmen viikon takaa (26.8.2026). Seuraavassa osiossa katsomme, mitä pörssin oma data kertoo juuri nyt — ja miksi ero on merkittävä.
Mitä pörssin oma data kertoo juuri nyt
Haimme 12.9.2026 suoraan Euronextin kaupankäyntialustalta (live.euronext.com) Suomen hinta-alueen ajantasaiset futuurihinnat. Data on 15 minuuttia viiveellä, poimittu klo 22:21 CEST.
Pörssin päätöskurssit 12.9.2026:
| Tuote | Jakso | Settl. (EUR/MWh) |
|---|---|---|
| Pohjoismainen järjestelmähinta | Lokakuu 2026 | 104,57 |
| Pohjoismainen järjestelmähinta | Q4 2026 | 111,75 |
| Suomen EPAD | Lokakuu 2026 | +2,40 |
| Suomen EPAD | Q4 2026 | −9,25 |
Oma laskelmamme (järjestelmähinta + EPAD, muunnettuna snt/kWh:ksi ja korotettuna 25,5 % alv:lla): Suomen Q4 2026 -futuuri on 12.9.2026 noteerauksella noin 12,86 snt/kWh. Lokakuun 2026 futuuri yksinään on noin 13,42 snt/kWh.
Pystyakseli: snt/kWh (sis. 25,5 % alv). Futuurihinnat elävät päivittäin — kuvaaja on tilannekuva noteerauspäivältä, ei kiinteä ennuste.
Tämä on analyysimme keskeisin havainto: Q4-futuuri laski hieman elokuun lopun ja syyskuun alun välillä (10,76 → 9,4 snt/kWh), mutta nousi jyrkästi tästä 12.9. mennessä (9,4 → 12,86 snt/kWh).
Tämä ajoittuu täsmälleen samaan ikkunaan kuin Olkiluoto 3:n höyrystinvika ja laitoksen siirtyminen huoltoon 9.–10.9.2026 (ks. seuraava osio). Emme voi todistaa suoraa syy-seuraussuhdetta pelkän ajallisen yhteensattuman perusteella, mutta ajoitus on vahva viite siitä, että markkina hinnoitteli tapahtuman nopeasti sisään.
Ydinvoimaloiden huoltoseisokit nostavat syksyn hintoja
Myös Helenin oma 3.9.2026 katsaus mainitsee "päällekkäin ajoittuvat ydinvoimalahuollot" yhtenä syksyn hintapaineen selittäjänä — ennen kuin Olkiluoto 3:n vika edes tapahtui.
Aikajana alkaa 1.8.2026. Punaisen ja sinisen palkin päällekkäisyys (10.9.–18.10.) tarkoittaa, että jaksolla on samanaikaisesti poissa tuotannosta 2 614 MW — noin 60 % Suomen ydinvoimakapasiteetista.
Olkiluoto 3 (1 600 MW, Suomen suurin yksittäinen tuotantoyksikkö) siirtyi vuosihuoltoon 10.9.2026 — muutaman tunnin suunniteltua aikaisemmin, kun höyrystimessä havaittu vika laukaisi automaattisen alasajon.
TVO:n mukaan tapahtumalla ei ollut vaikutusta ydinturvallisuuteen. Huollon on arvioitu kestävän noin 50 vuorokautta, eli laitoksen odotetaan palaavan tuotantoon lokakuun loppuun mennessä.
Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmat yksiköt (yhteensä 1 014 MW) ovat samaan aikaan vuosihuollossa 2.8.–18.10.2026. Fortumin oman tiedotteen mukaan kakkosyksikölle tehdään kahdeksan vuoden välein toteutettava laaja huolto, ykkösyksikölle lyhyempi vuosihuolto.
Syyskuun 10. ja lokakuun 18. päivän välisenä aikana Suomessa on siis samanaikaisesti poissa tuotannosta lähes 2 600 megawattia ydinvoimaa — karkeasti 60 % Suomen koko ydinvoimakapasiteetista (noin 4 400 MW).
Molempien laitosten on määrä olla takaisin tuotannossa hyvissä ajoin ennen talven kylmimpiä kuukausia. Huoltoseisokit selittävät siis ensisijaisesti syksyn korkeampaa hintatasoa, eivät suoraan itse talvea.
Vesitilanne ja muut talven riskitekijät
Helenin 3.9.2026 markkinakatsaus toteaa suoraan: "Pohjoismaiden vesivoimatuotannon tilanne vaikuttaa poikkeuksellisen heikolta historiaan verraten", eikä riittävää sadantaa ole näköpiirissä tilanteen korjaamiseksi ennen talvea.
Alhainen vesivarastotilanne tarkoittaa vähemmän joustavaa, halpaa vesivoimaa tasaamassa kulutuspiikkejä. Käytännössä sähkön hinta reagoi herkemmin kylmiin ja tyyniin jaksoihin, koska tuulivoiman tuotanto voi samaan aikaan olla vähäistä.
Tämä on rakenteellinen riski koko talven ajalle — ei vain syys-lokakuun huoltoseisokki-ikkunalle.
Seuraa Fingridin ajantasaista kantaverkkotilannetta lähempänä talvea nähdäksesi, onko tilanne parantunut vai heikentynyt.
Miksi futuuri ei ole tarkka ennuste
Viime talvi on hyvä muistutus siitä, että futuurikäyrä on markkinan keskiarvoinen riskihinnoittelu, ei säätiedote.
Tammikuu 2026 toteutui noin 14,7 snt/kWh. Helmikuu 2026 nousi lopulta noin 17,2 snt/kWh — selvästi yli sen, mitä syksyn 2025 futuurit olivat hinnoitelleet. Yksittäinen kylmä, tyyni jakso riitti nostamaan toteutuneen hinnan reilusti futuurikäyrän yläpuolelle.
Tämän analyysin oma löydös — Q4-futuurin hyppy 9,4:stä 12,86 snt/kWh:iin alle kahdessa viikossa — on tuore esimerkki samasta ilmiöstä lyhyemmällä aikavälillä.
Yhteenveto ja suositukset
Neljä asiaa osoittavat samaan suuntaan tälle talvelle verrattuna viime talveen.
Kuukausifutuurit hinnoittelevat talven noin 29 % kalliimmaksi kuin viime talvi toteutui. Pörssin oma tuorein data (12.9.2026) näyttää Q4-futuurin nousseen jyrkästi vain reilussa viikossa. Olkiluoto 3 ja Loviisa ovat samaan aikaan huoltoseisokissa syys-lokakuun ajan. Pohjoismaiden vesitilanne on Helenin oman katsauksen mukaan poikkeuksellisen heikko.
Yksikään näistä ei ole varma ennuste. Yhdessä ne kertovat, että hintariski on tälle talvelle koholla verrattuna viime vuoteen — ja markkina on jo alkanut hinnoitella tätä riskiä sisään reaaliajassa.
Jos haluat suojautua tältä riskiltä kokonaan, kiinteähintainen sopimus lukitsee yksikköhinnan koko sopimuskaudeksi riippumatta siitä, toteutuuko riski vai ei.
Jos taas pystyt joustamaan kulutuksessa ja hyväksyt suuremman vaihtelun, pörssisähkö voi edelleen olla edullisempi keskimäärin. Tämän talven tail-riski — yksittäiset erittäin kalliit tunnit — näyttää kuitenkin suuremmalta kuin viime talvena.